Nimiehdotukseni Lahti antenneille + muuta.

Ohjeita , erityishuomion arvoiset viestit
Guest92
Viestit: 5
Liittynyt: 05 Touko 2018 23:12

Nimiehdotukseni Lahti antenneille + muuta.

Viesti Kirjoittaja Guest92 » 23 Syys 2018 19:31

Tähän ketjuun laitan otsikonkin mukaisesti ehdotukseni nimistä Käyttäjä Lahden suunnittelemiin ja tekemiin skanneriantenneihin,
(kts. toinen aihealueella oleva ketju) sekä kuvia itse tekemistäni versioista Lahti tyypin antenneista, joiden ohjeet löytyvät jo edellämainitusta viestiketjusta.
GIL_ELVGREN_1.jpg


Tässä siis ehdotukset:

Lahti - motonet m118-470 A (LM 118-470A).
Lahti - motonet m118-470 B (LM 118-470B).
Lahti - motonet m118-470 Pro (LM 118-470PR).
Lahti - motonet m 65-174 (LM 65-174).
Lahti - motonet m118-174 (LM 118-174).
Lahti - motonet m60-87 (LM 60-68).
Lahti - iskra m230-470 (LI 230-470).
Lahti - motonet m230-470 (LM 230-470).
Lahti - Motonet 390-470 (LM 390-470).
Viimeksi muokannut Guest92, 24 Joulu 2018 17:27. Yhteensä muokattu 8 kertaa.

Guest92
Viestit: 5
Liittynyt: 05 Touko 2018 23:12

Re: Nimiehdotukseni Lahti antenneille + muuta.

Viesti Kirjoittaja Guest92 » 23 Syys 2018 23:18

Lahti - iskra m230-470 (LI 230-470).

14618645.jpg
Kuva1. Iskra mökkiaseman mastossa.

Aloitetaan Iskrasta.

Vaikka Iskra on viimeisin toistaiseksi tekemistäni Lahti tyypin antenneista, niin aloitan silti siitä koska
olen tehnyt siihen kenties kaikkein eniten alkuperäisistä rakennusohjeista poikkeavia muokkauksia.

Suurin tekemäni muokkaus koskee tikkujen pidennyksiä.
Kuuluvuuden maksimoimiseksi (siis teoriassa mitä vähemmän liitoksia niin sen parempi) ja hommaa helpottaakseni päätin alkuperäsistä ohjeista poiketen välttää putkisokkaliitosten tekemistä niin pitkälle kuin mahdollista, ja siksi tulin hankkineeksi myös yhden motonet antennin joka toimii myös runkona kaikille Lahti - Motonet tyypin antenneille.

Kannibalisoimalla siitä pisimmät alumiinitikut, ja lyhentämällä ne sopiviin mittoihin onnistuin välttämään
jatkoliitokset lähes kokonaan: Putkisokkaliitokset piti lopulta tehdä vain kahteen keskelle jääneeseen tikkupariin.
Jälkiviisaasti ajatellen olisin voinut hankkia myös toisen motonet antennin(ovat meinaan halpoja kuin saippua)
jolloin tikkujen pidennykseen ei olisi tarvinnut edes ruveta.

Kenties huonoimpana puolena tässä on se että, Motonet antennit ovat osien laadultaan selvästi Iskraa huonompia mikä näkyi erityisesti tikkuja paikalleen asentaessa: Motonet tikut kun tuntuvat olevan selvästi ohuempia ja varomattomalla vasaran käytöllä ne saattoivat jopa mennä antennista kokonaan läpi kun taas Iskran omat tikut asettuivat paikalleen jopa ihmeteltävän jämptisti.

Ja Kokemattomat antenninrakentajat vielä Huomio!!
Vaikka olenkin pyrkinyt omissa antenniprojekteissani viimeiseen asti välttämään putkisokkaliitosten tekoa, niin
ovat ne kenties silti paras keino tehdä tikkujen pidennyksiä silloin kun tarpeeksi pitkiä tikkuja ei ole muutoin
saatavilla. Esim. VHF - puolen antenneja tehdessä tämä on usein se ainoa vaihtoehto, kun tikkujen pituus ei yksinkertaisesti riitä. UHF - puolella tikut puolestaan ovat luonnollisesti lyhyempiä mikä mahdollisti ohjeista poikkeamisen tällä kertaa.

Toinen tekemäni muutos koskee antennikaapelin läpivientiä, sekä sen keski - ja maadoituskarvojen
kiinnittämistä antennin kärkeen.
Alkuperäisissä ohjeissahan kaapelin keski ja maadoituskarvathan kiinnitetään antennin päähän asennettuihin
kahteen ruuviin muttereilla kiristäen.

Kömpelönä ja vähemmän sorminäppäränä kaverina sain melko pian huomata, että kaapelin eri karvat pyrkivät aina
turhankin helposti luisumaan pois alta muttereita kiristettäessä. Lisäksi itse muttereiden asennus ruuvien päähän
oli tilan vähyydestä johtuen vähintäänkiin haastavaa.
Siksi siis ohjeista poiketen päätin porata ensin sopivat reiät ruuveille ja vedin karvat niistä suoraan läpi.
Vasta tämän jälkeen asensin itse ruuvit varovasti reikiin niiden päälle pitäen samalla karvoista hiukan kiinni,
jotteivat irtoaisi (kts kuvat ja vertaa Lahden ohjeisiin). En tiedä että oliko tämä parannus vai huononnus mutta ainakin yleismittarilla mitattuna kaikki vaikutti olevan ok.
Samalla tuli muuten porattua myös reiät etuosan muovisuojaa pitelevään klipsuttimeen ja käytin siihen samoja
ruuveja kuin edellämainittuun.
Näin tuli hoidettua kaksi kärpästä ikään kuin yhdellä iskulla siis.
14618821.jpg
Kuva2. Ruuvien asennus kärjen muovisuojuksessa.
14618816.jpg
Kuva3. Kaapelin läpivienti kärkeen sekä asennusruuvit.
14618647.jpg
Kuva4. Parvekeaseman mastossa. Asennusmetodien puutteesta johtuen ovat tikut virheellisesti vaakasuorassa.
14618649.jpg
Kuva5.
2018-12-24-164752_1024x768_scrot.png
Kuva6. Iskra tositoimissa.
Viimeksi muokannut Guest92, 24 Joulu 2018 19:00. Yhteensä muokattu 7 kertaa.

Guest92
Viestit: 5
Liittynyt: 05 Touko 2018 23:12

Re: Nimiehdotukseni Lahti antenneille + muuta.

Viesti Kirjoittaja Guest92 » 08 Joulu 2018 21:08

Lahti - Motonet 390-470 (LM 390-470)
14635634.jpg
Kuva1. Alumiinitikkuversio.

Vuorossa tällä kertaa kaikkein tuorein Lahtelainen.
Jopa niin tuore että tiettävästi tätä kirjoittaessa edes kyseisen antennityypin ohjeet eivät ole vielä pääsuunnittelijan toimesta ehtineet
ilmestyä foorumille.

Nyt esittelyssä oleva antenni kuten useimmat Lahtelaiset, on tuttuun ja turvalliseen tapaan rakennettu
Motonet-rungon (saivarrellen Konigin) pohjalle. Tosin yhtäläisyydet vanhaan jäänevätkin tällä kertaa lähes
kokonaan siihen. Muokkauksia aiempiin malleihin nähden kun on näet tehty ja vieläpä poikkeuksellisen runsaasti.

Ensimmäinen havaittava ero on se että kyseinen antenni on suunniteltu pelkästään UHF- alueen, ja etupäässä säähavaintopallojen kuunteluun aiempien mallien ollessa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta huomattavasti laajakaistaisempia esim. (LM 118-470A) tai vaikka (LM 65-174). Myös taajuusväli on tätä taustaa vasten katsoen huomattavan kapea: 390 mhz - 470 mhz, eli "vain" noin 80 mhz, mikä jättää myös tikkujen pituuden tekijän kannalta ihanan lyhyeksi.

Toinen ja kenties huomattavin näistä muutoksista on se että tikkujen paikat on mitoitettu kokonaan uusiksi.
Tämä siksi että tikkujen etäisyys saataisiin vastaanottoa ajatellen mahdollisimman optimaaliseksi, kun aiemmissa malleissa asia ei välttämättä näin ollut.
Vanhoihin (jo olemassa oleviin) reikiin asennetaan enää vain ensimmäinen ja viimeinen tikkupari, loppujen
mittojen mennessä seuraavasti:

1.reikä: (jo valmiina oleva) 28mm antennin kärjestä.

2.reikä: 86 mm ykkösreiästä (on ensimmäinen porattava reikä siis)

3.reikä: 87,5 mm 2-reiästä.

4.reikä: 89 mm 3-reiästä.

5.reikä: 90,5 mm 4-reiästä.

6.reikä 92 mm 5-reiästä.

7.reikä 93,5 mm 6-reiästä.

8.reikä 95 mm 7-reiästä.

9.reikä 96,5 mm 8-reiästä.

10.reikä 98 mm 9-reiästä.

11.reikä 99,5 mm 10-reiästä.

12.reikä: jo olemassa oleva mutta etäisyys 11.reikään pitäisi olla 101mm mikäli porauksesi onnistui.

Poraamisen helpottamiseksi tein antennissa kiinni olleesta muoviklipsuttimesta itselleni sapluunan,
jonka avulla sain porattua kaikki reiät suunnilleen samaan paikkaan. Tosin pylväsporakone olisi
varmaan kannattanut hankkia, koska useimmat reiät onnistuin silti poraamaan vinoon
(jotkut enempi jotkut vähempi).

Luonnollisesti myös tyhjiksi jääneet vanhat reiät olisi hyvä jotenkin peittää,
varsinkin mikäli antennia on tarkoitus käyttää ulkona. Tällöin kosteutta ei vaikkapa sateella pääse
antenniin sisälle tuhojaan tekemään. Käyttäjä Lahden oma ratkaisu tähän oli katkaista alkuperäiset antennin mukana tulleet alumiinitikut niihin tyvestään, jolloin niiden päälle jää luonnostaan sopivan kokoinen tulppa.
Itse hoidin peittämisen ohjeeista poiketen sähkömiehen teipillä, koska tarvitsin vielä ko.tikkuja alumiiniversion tekemisessä.

PROTIP: Koska uusien tikkujen myötä rungon sisälle jäävä tila tulee normaalia selkeästi ahtaammaksi,
kannattaa kaapelin sisäänveto muuten tehdä heti reikien poraamisen jälkeen, ennen tikkujen asennusta.
Näin vältyt turhalta päänsäryltä projektin loppumetreillä.

Äskeisestä päästäänkin sopivasti kolmanteen muutokseen, joka onkin lähes yhtä mullistava
Lahti - antennien vielä suhteellisen lyhyessä historiassa nimittäin tikkuihin:
Tällä kertaa aiemmasta poikkeavasti on antennin tikkumateriaalina käytetty alumiinin sijasta 4mm teräksistä
kierretankoa, mikä mahdollistaa tikkujen nopeamman ja samalla myös pelkkää alumiinia selvästi pitävämmän mutterikiinnityksen antenniin. Hyvää teräksessä lienee myös se että kierretanko ei väänny ihan yhtä helposti kuin alumiini, mikä auttaa tikkujen
mitoituksessa, ja myös työn jäljestä tulee hiukan siistimpää.

Menetelmän Huonona puolena lienee ainoastaan teräksen paino, minkä vuoksi se sopii käytettäväksi vain lyhyttikkuisissa antenneissa:
Pidempiä tikkuja vaativissa malleissa antennien alumiininen runko kun ei tikkujen painoa enää välttämättä kestä ja voi näin pahimmillaan jopa vääntyä.

Pienenä, ei rakentamiseen liittyvänä mutta maininnan arvoisena muutoksena voitaneen mainita myös se, että kyseistä antennia, ei enää motonetin valikoimista löydy, joten tuotteen ainoaksi jälleenmyyjäksi jää näin tokmanni, nostaen näin siis pysyvästi pääraaka - aineen hinnan 15 eurosta - 20 euroon.

Poikkeuksellisesti,koska virallisia ohjeita ei vielä ole julkistettu otan tällä kertaa asiakseni laittaa tähän myös
tikkuparien mitat jotka ovat:

1.tikku: 124mm

2.tikku: 128mm

3.tikku: 131mm

4.tikku: 135mm

5.tikku: 138mm

6.tikku: 141mm

7.tikku: 145mm

8.tikku: 149mm

9.tikku: 152mm

10.tikku: 156mm

11.tikku: 158mm

12.tikku: 162mm

Itse halusin vertailla myös teräksen ja alumiinin sopivuutta itse vastaanottoon ja tein kyseisestä antennista kaksi versiota, toisenalumiinitikuilla ja toisen teräksisillä(kts.kuvat).
Vastaanottoa testatessa lopputulos oli kuitenkin melko tasaväkinen, joskin itselleni hieman yllättävä:
Molemmat antennit kopittivat testissä vaivatta Gotlannin saaren yläpuolella(350-400km päässä) lentäneitä säähavaintopalloja, joskin kierretangollinen versio pystyi seuraamaan palloja selvästi pidemmän matkan.
Myös Lahden omat tulokset näyttäisivät tukevan tätä: Jopa 460 km kierretangollisella versiolla saavutettu kuunteluetäisyys (ja samalla kuunteluennätys),
oman parhaani ollessa siellä 410 km tienoilla.

Loppuun summaten, kyseinen malli on tähänastisista Lahti - antenneista ehdottomasti paras(jopa yliluonnollisen hyvä), ja on siis ehdottomasti rakentamisen arvoinen, joskin myös useammista muokkauksista johtuen selvästi tekijälleen aiempia malleja haastavampi.

14645632.jpg
Kuva2. Alumiinitikkuversio ja improvisoitu antennin tuki.
14645631.jpg
Kuva3. Kierretankomalli.
14645630.jpg
Kuva4.
14645627.jpg
Kuva5.
2018-11-26-175809_1024x768_scrot.png
Kuva7.
14645622.jpg
Kuva9. Ainoa kuva jossa etäisyys on muistettu mitata. Tulos hyvä 388km.
Liitteet
2018-11-19-230858_1024x768_scrot.png
Kuva8. Alas asti kopitettu sondi joka myös löytyi.
2018-11-27-161510_1024x768_scrot.png
Kuva6. Kuuluneita palloja.
Viimeksi muokannut Guest92, 24 Joulu 2018 19:15. Yhteensä muokattu 12 kertaa.

Lahti
Viestit: 58
Liittynyt: 20 Huhti 2018 09:09

Re: Nimiehdotukseni Lahti antenneille + muuta.

Viesti Kirjoittaja Lahti » 08 Joulu 2018 22:16

Hyvä kun mulla ohjeitten kirjoittaminen jumittanu niin tässähän ne tulikin kätevästi samalla kuka kiinnostunut aiheesta eksyy varmasti tänne, lisäyksenä vielä 8 reikä on jo olemassa oleva ja täs vielä mitat kun lähdetään ensimmäisestä olemassa olevasta reijästä mitan nollalla liikenteeseen niin muitten reikien sijainnit.

86mm
173,5mm
262,5mm
353mm
445mm
538,5mm
633,5mm
730mm
828mm
927,5mm
1028,5mm

Tässä vielä kuvia omasta prototyypistä.

https://aijaa.com/hb640I
https://aijaa.com/lbW0td
https://aijaa.com/NkQZ2k

Vastaa Viestiin