Nimiehdotukseni Lahti antenneille + muuta.

Ohjeita , erityishuomion arvoiset viestit
Guest92
Viestit: 22
Liittynyt: 05 Touko 2018 23:12

Nimiehdotukseni Lahti antenneille + muuta.

Viesti Kirjoittaja Guest92 » 23 Syys 2018 19:31

Tähän ketjuun laitan otsikonkin mukaisesti ehdotukseni nimistä Käyttäjä Lahden suunnittelemiin ja tekemiin skanneriantenneihin,
(kts. toinen aihealueella oleva ketju) sekä kuvia itse tekemistäni versioista Lahti tyypin antenneista, joiden ohjeet löytyvät jo edellämainitusta viestiketjusta.

GIL_ELVGREN_1.jpg


Tässä siis ehdotukset:

Lahti - motonet m118-470 A (LM 118-470A).
Lahti - motonet m118-470 B (LM 118-470B).
Lahti - motonet m118-470 Pro (LM 118-470PR).
Lahti - motonet m 65-174 (LM 65-174).
Lahti - motonet m118-174 (LM 118-174).
Lahti - motonet m60-87 (LM 60-68).
Lahti - iskra m230-470 (LI 230-470).
Lahti - motonet m230-470 (LM 230-470).
Lahti - Motonet 390-470 (LM 390-470).
Viimeksi muokannut Guest92, 04 Kesä 2019 22:15. Yhteensä muokattu 9 kertaa.

Guest92
Viestit: 22
Liittynyt: 05 Touko 2018 23:12

Re: Nimiehdotukseni Lahti antenneille + muuta.

Viesti Kirjoittaja Guest92 » 23 Syys 2018 23:18

Lahti - iskra m230-470 (LI 230-470).

14618645.jpg
Kuva1. Iskra mökkiaseman mastossa.

Aloitetaan Iskrasta.

Vaikka Iskra on viimeisin toistaiseksi tekemistäni Lahti tyypin antenneista, niin aloitan silti siitä koska
olen tehnyt siihen kenties kaikkein eniten alkuperäisistä rakennusohjeista poikkeavia muokkauksia.

Suurin tekemäni muokkaus koskee tikkujen pidennyksiä.
Kuuluvuuden maksimoimiseksi (siis teoriassa mitä vähemmän liitoksia niin sen parempi) ja hommaa helpottaakseni päätin alkuperäsistä ohjeista poiketen välttää putkisokkaliitosten tekemistä niin pitkälle kuin mahdollista, ja siksi tulin hankkineeksi myös yhden motonet antennin joka toimii myös runkona kaikille Lahti - Motonet tyypin antenneille.

Kannibalisoimalla siitä pisimmät alumiinitikut, ja lyhentämällä ne sopiviin mittoihin onnistuin välttämään
jatkoliitokset lähes kokonaan: Putkisokkaliitokset piti lopulta tehdä vain kahteen keskelle jääneeseen tikkupariin.
Jälkiviisaasti ajatellen olisin voinut hankkia myös toisen motonet antennin(ovat meinaan halpoja kuin saippua)
jolloin tikkujen pidennykseen ei olisi tarvinnut edes ruveta.

Kenties huonoimpana puolena tässä on se että, Motonet antennit ovat osien laadultaan selvästi Iskraa huonompia mikä näkyi erityisesti tikkuja paikalleen asentaessa: Motonet tikut kun tuntuvat olevan selvästi ohuempia ja varomattomalla vasaran käytöllä ne saattoivat jopa mennä antennista kokonaan läpi kun taas Iskran omat tikut asettuivat paikalleen jopa ihmeteltävän jämptisti.

Ja Kokemattomat antenninrakentajat vielä Huomio!!
Vaikka olenkin pyrkinyt omissa antenniprojekteissani viimeiseen asti välttämään putkisokkaliitosten tekoa, niin
ovat ne kenties silti paras keino tehdä tikkujen pidennyksiä silloin kun tarpeeksi pitkiä tikkuja ei ole muutoin
saatavilla. Esim. VHF - puolen antenneja tehdessä tämä on usein se ainoa vaihtoehto, kun tikkujen pituus ei yksinkertaisesti riitä. UHF - puolella tikut puolestaan ovat luonnollisesti lyhyempiä mikä mahdollisti ohjeista poikkeamisen tällä kertaa.

Toinen tekemäni muutos koskee antennikaapelin läpivientiä, sekä sen keski - ja maadoituskarvojen
kiinnittämistä antennin kärkeen.
Alkuperäisissä ohjeissahan kaapelin keski ja maadoituskarvathan kiinnitetään antennin päähän asennettuihin
kahteen ruuviin muttereilla kiristäen.

Kömpelönä ja vähemmän sorminäppäränä kaverina sain melko pian huomata, että kaapelin eri karvat pyrkivät aina
turhankin helposti luisumaan pois alta muttereita kiristettäessä. Lisäksi itse muttereiden asennus ruuvien päähän
oli tilan vähyydestä johtuen vähintäänkiin haastavaa.
Siksi siis ohjeista poiketen päätin porata ensin sopivat reiät ruuveille ja vedin karvat niistä suoraan läpi.
Vasta tämän jälkeen asensin itse ruuvit varovasti reikiin niiden päälle pitäen samalla karvoista hiukan kiinni,
jotteivat irtoaisi (kts kuvat ja vertaa Lahden ohjeisiin). En tiedä että oliko tämä parannus vai huononnus mutta ainakin yleismittarilla mitattuna kaikki vaikutti olevan ok.
Samalla tuli muuten porattua myös reiät etuosan muovisuojaa pitelevään klipsuttimeen ja käytin siihen samoja
ruuveja kuin edellämainittuun.
Näin tuli hoidettua kaksi kärpästä ikään kuin yhdellä iskulla siis.
14618821.jpg
Kuva2. Ruuvien asennus kärjen muovisuojuksessa.
14618816.jpg
Kuva3. Kaapelin läpivienti kärkeen sekä asennusruuvit.
14618647.jpg
Kuva4. Parvekeaseman mastossa. Asennusmetodien puutteesta johtuen ovat tikut virheellisesti vaakasuorassa.
14618649.jpg
Kuva5.
2018-12-24-164752_1024x768_scrot.png
Kuva6. Iskra tositoimissa.
Viimeksi muokannut Guest92, 24 Joulu 2018 19:00. Yhteensä muokattu 7 kertaa.

Guest92
Viestit: 22
Liittynyt: 05 Touko 2018 23:12

Re: Nimiehdotukseni Lahti antenneille + muuta.

Viesti Kirjoittaja Guest92 » 08 Joulu 2018 21:08

Lahti - Motonet 390-470 (LM 390-470)
14635634.jpg
Kuva1. Alumiinitikkuversio.

Vuorossa tällä kertaa kaikkein tuorein Lahtelainen.
Jopa niin tuore että tiettävästi tätä kirjoittaessa edes kyseisen antennityypin ohjeet eivät ole vielä pääsuunnittelijan toimesta ehtineet
ilmestyä foorumille.

Nyt esittelyssä oleva antenni kuten useimmat Lahtelaiset, on tuttuun ja turvalliseen tapaan rakennettu
Motonet-rungon (saivarrellen Konigin) pohjalle. Tosin yhtäläisyydet vanhaan jäänevätkin tällä kertaa lähes
kokonaan siihen. Muokkauksia aiempiin malleihin nähden kun on näet tehty ja vieläpä poikkeuksellisen runsaasti.

Ensimmäinen havaittava ero on se että kyseinen antenni on suunniteltu pelkästään UHF- alueen, ja etupäässä säähavaintopallojen kuunteluun aiempien mallien ollessa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta huomattavasti laajakaistaisempia esim. (LM 118-470A) tai vaikka (LM 65-174). Myös taajuusväli on tätä taustaa vasten katsoen huomattavan kapea: 390 mhz - 470 mhz, eli "vain" noin 80 mhz, mikä jättää myös tikkujen pituuden tekijän kannalta ihanan lyhyeksi.

Toinen ja kenties huomattavin näistä muutoksista on se että tikkujen paikat on mitoitettu kokonaan uusiksi.
Tämä siksi että tikkujen etäisyys saataisiin vastaanottoa ajatellen mahdollisimman optimaaliseksi, kun aiemmissa malleissa asia ei välttämättä näin ollut.
Vanhoihin (jo olemassa oleviin) reikiin asennetaan enää vain ensimmäinen ja viimeinen tikkupari, loppujen
mittojen mennessä seuraavasti:

1.reikä: (jo valmiina oleva) 28mm antennin kärjestä.

2.reikä: 86 mm ykkösreiästä (on ensimmäinen porattava reikä siis)

3.reikä: 87,5 mm 2-reiästä.

4.reikä: 89 mm 3-reiästä.

5.reikä: 90,5 mm 4-reiästä.

6.reikä 92 mm 5-reiästä.

7.reikä 93,5 mm 6-reiästä.

8.reikä 95 mm 7-reiästä.

9.reikä 96,5 mm 8-reiästä.

10.reikä 98 mm 9-reiästä.

11.reikä 99,5 mm 10-reiästä.

12.reikä: jo olemassa oleva mutta etäisyys 11.reikään pitäisi olla 101mm mikäli porauksesi onnistui.

Poraamisen helpottamiseksi tein antennissa kiinni olleesta muoviklipsuttimesta itselleni sapluunan,
jonka avulla sain porattua kaikki reiät suunnilleen samaan paikkaan. Tosin pylväsporakone olisi
varmaan kannattanut hankkia, koska useimmat reiät onnistuin silti poraamaan vinoon
(jotkut enempi jotkut vähempi).

Luonnollisesti myös tyhjiksi jääneet vanhat reiät olisi hyvä jotenkin peittää,
varsinkin mikäli antennia on tarkoitus käyttää ulkona. Tällöin kosteutta ei vaikkapa sateella pääse
antenniin sisälle tuhojaan tekemään. Käyttäjä Lahden oma ratkaisu tähän oli katkaista alkuperäiset antennin mukana tulleet alumiinitikut niihin tyvestään, jolloin niiden päälle jää luonnostaan sopivan kokoinen tulppa.
Itse hoidin peittämisen ohjeeista poiketen sähkömiehen teipillä, koska tarvitsin vielä ko.tikkuja alumiiniversion tekemisessä.

PROTIP: Koska uusien tikkujen myötä rungon sisälle jäävä tila tulee normaalia selkeästi ahtaammaksi,
kannattaa kaapelin sisäänveto muuten tehdä heti reikien poraamisen jälkeen, ennen tikkujen asennusta.
Näin vältyt turhalta päänsäryltä projektin loppumetreillä.

Äskeisestä päästäänkin sopivasti kolmanteen muutokseen, joka onkin lähes yhtä mullistava
Lahti - antennien vielä suhteellisen lyhyessä historiassa nimittäin tikkuihin:
Tällä kertaa aiemmasta poikkeavasti on antennin tikkumateriaalina käytetty alumiinin sijasta 4mm teräksistä
kierretankoa, mikä mahdollistaa tikkujen nopeamman ja samalla myös pelkkää alumiinia selvästi pitävämmän mutterikiinnityksen antenniin. Hyvää teräksessä lienee myös se että kierretanko ei väänny ihan yhtä helposti kuin alumiini, mikä auttaa tikkujen
mitoituksessa, ja myös työn jäljestä tulee hiukan siistimpää.

Menetelmän Huonona puolena lienee ainoastaan teräksen paino, minkä vuoksi se sopii käytettäväksi vain lyhyttikkuisissa antenneissa:
Pidempiä tikkuja vaativissa malleissa antennien alumiininen runko kun ei tikkujen painoa enää välttämättä kestä ja voi näin pahimmillaan jopa vääntyä.

Pienenä, ei rakentamiseen liittyvänä mutta maininnan arvoisena muutoksena voitaneen mainita myös se, että kyseistä antennia, ei enää motonetin valikoimista löydy, joten tuotteen ainoaksi jälleenmyyjäksi jää näin tokmanni, nostaen näin siis pysyvästi pääraaka - aineen hinnan 15 eurosta - 20 euroon.

Poikkeuksellisesti,koska virallisia ohjeita ei vielä ole julkistettu otan tällä kertaa asiakseni laittaa tähän myös
tikkuparien mitat jotka ovat:

1.tikku: 124mm

2.tikku: 128mm

3.tikku: 131mm

4.tikku: 135mm

5.tikku: 138mm

6.tikku: 141mm

7.tikku: 145mm

8.tikku: 149mm

9.tikku: 152mm

10.tikku: 156mm

11.tikku: 158mm

12.tikku: 162mm

Itse halusin vertailla myös teräksen ja alumiinin sopivuutta itse vastaanottoon ja tein kyseisestä antennista kaksi versiota, toisenalumiinitikuilla ja toisen teräksisillä(kts.kuvat).
Vastaanottoa testatessa lopputulos oli kuitenkin melko tasaväkinen, joskin itselleni hieman yllättävä:
Molemmat antennit kopittivat testissä vaivatta Gotlannin saaren yläpuolella(350-400km päässä) lentäneitä säähavaintopalloja, joskin kierretangollinen versio pystyi seuraamaan palloja selvästi pidemmän matkan.
Myös Lahden omat tulokset näyttäisivät tukevan tätä: Jopa 460 km kierretangollisella versiolla saavutettu kuunteluetäisyys (ja samalla kuunteluennätys),
oman parhaani ollessa siellä 410 km tienoilla.

Loppuun summaten, kyseinen malli on tähänastisista Lahti - antenneista ehdottomasti paras(jopa yliluonnollisen hyvä), ja on siis ehdottomasti rakentamisen arvoinen, joskin myös useammista muokkauksista johtuen selvästi tekijälleen aiempia malleja haastavampi.

14645632.jpg
Kuva2. Alumiinitikkuversio ja improvisoitu antennin tuki.
14645631.jpg
Kuva3. Kierretankomalli.
14645630.jpg
Kuva4.
14645627.jpg
Kuva5.
2018-11-26-175809_1024x768_scrot.png
Kuva7.
14645622.jpg
Kuva9. Ainoa kuva jossa etäisyys on muistettu mitata. Tulos hyvä 388km.
DSCN4095.JPG
Kuva10. Toistaiseksi löytyneet sondit. (tyyppiä Vaisala RS-41SG).
Liitteet
2018-11-19-230858_1024x768_scrot.png
Kuva8. Alas asti kopitettu sondi joka myös löytyi.
2018-11-27-161510_1024x768_scrot.png
Kuva6. Kuuluneita palloja.
Viimeksi muokannut Guest92, 17 Maalis 2019 21:25. Yhteensä muokattu 13 kertaa.

Lahti
Viestit: 64
Liittynyt: 20 Huhti 2018 09:09

Re: Nimiehdotukseni Lahti antenneille + muuta.

Viesti Kirjoittaja Lahti » 08 Joulu 2018 22:16

Hyvä kun mulla ohjeitten kirjoittaminen jumittanu niin tässähän ne tulikin kätevästi samalla kuka kiinnostunut aiheesta eksyy varmasti tänne, lisäyksenä vielä 8 reikä on jo olemassa oleva ja täs vielä mitat kun lähdetään ensimmäisestä olemassa olevasta reijästä mitan nollalla liikenteeseen niin muitten reikien sijainnit.

86mm
173,5mm
262,5mm
353mm
445mm
538,5mm
633,5mm
730mm
828mm
927,5mm
1028,5mm

Tässä vielä kuvia omasta prototyypistä.

https://aijaa.com/hb640I
https://aijaa.com/lbW0td
https://aijaa.com/NkQZ2k

Guest92
Viestit: 22
Liittynyt: 05 Touko 2018 23:12

Re: Nimiehdotukseni Lahti antenneille + muuta.

Viesti Kirjoittaja Guest92 » 02 Kesä 2019 16:27

Lahti - motonet m 65-174 (LM 65-174)

14618640.jpg
Kuva1. Mökkiasemalla.

Tällä kertaa ruodittavaksi otetaan hieman vanhemman mallin lahtelainen, kuitenkin ominaisuuksiltaan ja rakennustavaltaan jälleen sen verran
poikkeava luomus että se mielestäni ansaitsee tulla tässä artikkelisarjassa esitellyksi.
Myös omia poikkeamiani olen alkuperäisiin ohjeisiin verrattuna tullut tuttuun tapaan tehneeksi.


Alunperinhän kyseinen malli oli tarkoitettu sekä RHA, että ylä-VHF alueiden kuunteluun ja workkimiseenkin soveltuvaksi antenniksi, nimensä mukaisille taajuusalueille (65 - 174 MHz) missä roolissaan se toimiikin kiitettävästi, mutta kenties tahattomasti mukaan pääsi livahtamaan myös toinen taajuusalue jolla se toimii niin ikään erinomaisesti nimittäin säähavaintopallojen euroopassa käyttämä 400 - 406 MHz kaista. Edellämainitun tulin tosin itsekin huomanneeksi vasta pitkän aikaa sen rakentamisen jälkeen, koska rakensin sen itse aikoinaan puhtaasti skannerinkuuntelu tarkoituksissa. Vasta kun sääpalloinnostus Skanneri foorumilla kesän 2018 korvilla alkoi todella vallata alaa, päätin itsekin kokeilla sitä palloihin kun vielä siinä vaihessa ei mökin katolta oikein muitakaan suuntaavia antenneja tahtonut löytyä. Pian sainkin huomata sen toimivan jopa yllättävänkin hyvin myös tässä roolissa, combonaan tuolloin vielä Alincon käsiskanneri sekä windowsin käyttöjärjestelmiä käyttäviin tietokoneisiin soveltuva "Sondemonitor" niminen säähavaintopallojen signaalien vastaanotto ohjelmisto.


Runkona tämänkin kertaiselle mallille toimii tuttuun tapaan Motonet / konigin pohja, joka toimiikin lähes poikkeuksitta runkona melkein
kaikille Lahti tyypin antenneille. Myöhempiin Lahti malleihin verrattuna muokkauksia itse rungon rakenteeseen löytyy tällä kertaa kuitenkin poikkeuksellisen
vähän, esimerkiksi tikkuparien sijoittelua varten ei tällä kertaa ole tarvinnut porata uusia reikiä, vaan suunnittelussa on tyydytty (tosin onnistuneesti) turvautumaan jo olemassa oleviin, mikä päästääkin rakentajansa tällä kertaa hieman helpommalla. Ainoaksi vaivaksi jääkin vain turhien tikkureikien peittäminen joko sähkömiehen teipillä, tai löymällä niistä antennin mukana alkuperäisesti tulevien (ja itse rakentelussa turhaksi jäävien) tikkujen kannat niiden läpi (kts kuvat).
14545020.jpg
Kuva2. Käyttäjä Lahden kuva. Otettu mukaan koska tikkujen kiinnityskohdat näkyvät siitä hyvin.




14618623.jpg
Kuva3. Parvekeasemalla. Huomioi alumiinitikkuje sekä kierretangon epäpyhä yhteenliittymä.


Koska itse tikkujen käyttöön jäävien reikien paikkaa ei alkuperäisistä ohjeista löydy niin mainittakoon ne saman tien myös tässä:

1.tikkupari: ensimmäinen olemassa oleva reikä.

2.tikkupari: neljäs olemassa oleva reikä noin 114mm ensimmäisestä.

3.tikkupari: seitsemäs reikä, noin 158mm toisesta.

4.tikkupari: kymmenes reikä, noin 227mm kolmannesta.

5.tikkupari: kolmastoista reikä, noin 225mm neljännestä.

6.tikkupari: Viimeinen reikä, noin 318mm viidennestä.


Alkuperäisten ohjeiden mukaan itse tikut tehdään hyödyntäen rungon mukana tulleita alumiinitikkuja, niitä käyttäjä Lahdelle tunnusonmaisilla
putkisokkaliitoksilla aina tarvittaessa pidentäen(kts. lahden omat ohjeet) mikä onkin yleisesti ottaen hyvä, ja samalla ekologinenkin tapa
toimia koska silloin saadaan minimoitua niin asennusmateriaalien kuin jätteenkin määrä. Alumiinia käyttämällä myös myös tikut pysyvät kevyinä, jolloin
itse antennin runkoon ei pääse kohdistumaan yhtä suurta rasitusta kuin mahdollisesti muita materiaaleja käytettäessä.

Itse päätin kuitenkin jälleen toimia toisin, osin laiskuuttani ja osin siksi että kyseinen asennustapa ei kunnolla mahdollista antennin kuljettamista
paikasta toiseen, mikä oli itselleni varsinkin tuolloin mökin ja kodin väliä suhatessa hyvinkin tärkeää. Kyseinen malli kun tikut asennettuina vie aivan
tuhottomasti tilaa. Tämän johdosta päädyinkin ratkaisuun, jossa tein putkisokkaliitokset vain ensimmäisiin kolmeen tikkupariin, ja korvasin loput eniten
pituutta vaativat tikut 4mm paksuisella haponkestävällä kierretangolla. Näin saadaan sekä antennin purku että asennus toimenpiteinä
suhteellisen nopeiksi ja vaivattomiksi. Ratkaisu oli samalla myös aikaansa edellä, sillä virallisesti kierretankoa alettiin käyttää Lahti antenneissa
vasta paljon myöhemmin, Lahti - Motonet 390-470 (LM 390-470) mallissa.

Ainoa huono puoli tällä on teräksen alumiinia suurempi paino minkä alun perin pelkäsin muodostuvan liian suureksi rasitteeksi antennin rungolle, mutta ainakaan vielä tätä kirjoittaessa niin ei ole päässyt käymään. Toinen ongelma löytyy itse kierretankojen mutterikiinnityksistä: Kannattaa tehdä ne varmuuden vuoksi siten että yhteen tankoon tulee aina vähintään neljä mutteria (kaksi tikun molemmille puolille), pienemmällä määrällä asennettuna ne kun saattavat ajan oloon löystyä ja kovilla tuulilla jopa irrota kokonaan, ja tästä löytyy paljon ikäviä kokemuksia myös kirjoittajalta itseltään. Ongelmana mainittakoon myös se että kierretankoa myydään yleensä vain metrin pätkissä, minkä takia oma viimeinen tikkuparini jää pituudeltaan jonkin verran vajaaksi suositellusta.



Tikkuparien pituudet puolestaan ovat jo alkuperäisissä ohjeissa mainittu, mutta toistettakoon nekin tällä kertaa vielä varmuuden vuoksi:

1.tikku: 408 mm
2.tikku: 498 mm
3.tikku: 600 mm
4.tikku: 820 mm
5.tikku: 975 mm
6.tikku: 1073 mm


Protippinä myös itse kierretankojen käyttöön jos päädyt sellaisia omaasi asentamaan:
Kierretangot ovat materiaaliltaan joko normaalia taikka haponkestävää terästä, joista molemmat soveltuvat hyvin antennin tekoon.
Hapokit ovat näistä luonnollisesti kalliimpia, mutta kuitenkin parempia jos haluat tehdä antennistasi aikaa ja säätä paremmin kestävän.
Normi terästä käyttäen saattavat tikut ajan kanssa ruostua, ja ruostuminen puolestaan saattaa ajan myötä vaikuttaa huonontavasti myös antennin vastaanottoon.
Viimeksi muokannut Guest92, 03 Kesä 2019 23:18. Yhteensä muokattu 3 kertaa.

Guest92
Viestit: 22
Liittynyt: 05 Touko 2018 23:12

Re: Nimiehdotukseni Lahti antenneille + muuta.

Viesti Kirjoittaja Guest92 » 02 Kesä 2019 17:32

Iskra modis.

DSCN4150.JPG
Kuva1. Uusittu Iskra.

Lahti - iskra m230-470 (LI 230-470).


Tässä lyhyessä viestissä palaan hetkeksi jo aiemmin rakentamaani Iskra antenniin (kts. aiemmat artikkelit).

Koska aiemmin alkuperäisesti tulin asentaneeksi iskraan alumiinitikut joista suurinta osaa en saanut ajan oloon kuitenkaan pysymään hyvin paikoillaan(tuppasivat pienimmästäkin tönäisystä liikkumaan ja jopa irtoilemaan), ja koska myöhemmissä tekemissäni antennimalleissa kierretankotikut ovat osoittaneet toimivuutensa ja jopa paremmuutensa alumiinisiin nähden päätin vielä tehdä saman muokkauksen myös tähän antenniin.

Myös käytännön tasolla vastaanotto näyttäsi tikkujen vaihdon jälkeen hiemaan parantuneen: Iskralla on peruskorjauksen jälkeen pystynyt kopittaamaan säähavaintopalloja aiempaa pidemmiltä etäisyyksiltä (myös mantereelta). sekä pallojen pudotessa hieman aiempaa matalemmilta korkeuksilta.

Lisäksi kierretankotikut ovat myös alumiinisia edeltäjiään selkeästi suorempia, mikä myös itsessään vaikuttanee vastaanottoon josaain määrin parantavasti, tehden samalla työn jäljestä aiempaa siistimmän.


Tässä vielä tikkuparien mitat, jotka unohtuivat alkuperäisestä artikkelista:

1.tikkupari: 90 mm

2.tikkupari: 100 mm

3.tikkupari: 112 mm

4.tikkupari: 125 mm

5.tikkupari: 139 mm

6.tikkupari: 154 mm

7.tikkupari: 170 mm

8.tikkupari: 188 mm

9.tikkupari: 207 mm

10.tikkupari: 228 mm

11.tikkupari:-251 mm

12.tikkupari: 275 mm

13.tikkupari: 302 mm

14.tikkupari: 330 mm
DSCN4153.JPG
Kuva2.
DSCN4154.JPG
Kuva3.
DSCN4146.JPG
Kuva4. Sama antenni vielä "vanhoilla tikuilla".
Kuvassa oikealla.
Viimeksi muokannut Guest92, 03 Kesä 2019 23:43. Yhteensä muokattu 4 kertaa.

Guest92
Viestit: 22
Liittynyt: 05 Touko 2018 23:12

Re: Nimiehdotukseni Lahti antenneille + muuta.

Viesti Kirjoittaja Guest92 » 02 Kesä 2019 22:45

Lahti - motonet m230-470 (LM 230-470) "Pikku Lahtelainen".


14618638.jpg
Kuva1. Mökkiaseman katolla.


Seuraavaksi esitellään niin ikään hieman vanhempaa Lahti tuotantoa.
Nimittäin malli joka on tarkoitettu Iskran tavoin lähinnä UHF-taajuusalueelle (oikeastaan täysin samalle 230-470 MHz kaistalle) mutta joka näki päivänvalonsa
hieman ennen sen kehittelyä. Hämmästyttävää on myös se että vaikka malli on vielä vanhempaa tuotantoa, ei sen ohjeita kuitenkaan löydy Lahden omasta viestiketjusta.

Kyseinen malli on kaiketi syntynyt tarpeesta saada aikaan aiempia antenneja pienempi versio, joka soveltuisi näppärästi niin
UHF- taajuisen sotilasilmailun eli leikkisästi kutsuttuna "ufojen", kuin suunniilleen samoilla alueilla huseeraavien satelliittipiraattien, että hieman ylemmillä
bandeilla (400- 406 MHz) lähettävien säähavaintopallojenkin kuunteluun.

Näitä standarteja se myös hämmästyttävän hyvin onnistuu toteuttamaan: Malli on ainakin toistaiseksi olemassa
olevista Lahti tyypin antenneista se kaikkien pienin ja lähes kirjaimellisesti jopa "salkkuun mahtuva".

DSCN4143.JPG
Kuva2. Odottamassa asennusta.
Kuvassa toinen vasemmalla.


Perinteitä edelleen vaalien kyseinen malli on tehty tutun Konig/Motonet rungon pohjalle.
Kyseinen malli on kuitenkin myös samalla niitä ensimmäisiä, joissa myös alkuperäiseen runkoon
alettiin tehdä aiempaa suurisuuntaisempia muutoksia. Suurin ja tällä kertaa myös ainut muutos aiempiin (ja ainakin tätä kirjoittaessa myös myöhempiin) malleihin on se että runkoa on lyhennetty sahaamaalla sen kärjestä osa kokonaan pois, jättäen jäljelle vain 7 viimeistä tikunreikää.
Omia muokkauksiani en (poikkeuksellista sekin) tällä kertaa tullut tehneeksi lainkaan. Myöskään putkisokkaliitoksia ei tähän malliin
tarvinnut tehdä koska tikkujen pituus jä tällä kertaa riittävän lyhyeksi.

Koska ko. antenni on itselläni käytössä tälläkin hetkellä eikä Lahden ohjeistakaan niitä näytä löytyvän, niin lisään artikkeliin niin tikkujen kuin reikienkin mitat kenties myöhemmin!!!


Itse kuuntelussa antenni on niin ikään selvästi aikansa lapsi: Vastaanotto säähavaintopalloja kopitettaessa on jonkin verran
parempaa kuin suuressa VHF-alueiden kuunteluun tarkoitetussa Lahti - motonet m 65-174 (LM 65-174) mallissa, mutta myös havaittavasti
huonompi kuin sitä myöhemmin kehitellyissä Iskrassa (Lahti - iskra m230-470) tai sitä seuranneessa "UHF-ihmeessä" eli
Lahti - Motonet 390-470 (LM 390-470):ssä, jääden melko selkeästi niiden molempien jalkoihin. Skannerikuuntelussa eroa edellä mainittuihin
ei puolestaan juuri edes huomaa.

Loppusummauksena voisi todeta, että ei ole ihme että kyseinen malli oli painua parempien seuraajiensa suosiossa lähes unohduksiin.
Kuitenkin se on vastaanotoltaan sen verran hyvä että sen tekemistä voi silti suositella kaikille pientä UHF - antennia haluaville, se kun
on pienen kokonsa lisäksi myös verrattain helposti väsäiltävä. Vähän tilaa vievänä antennina se sopeutuu myös helposti mukana kuljetettavaksi reissuantenniksi vaikka ahtaimmankin Talbot Horizonin kuin pikku Fiatinkin takapenkille. Ja vaikka itse päädyinkin käyttämään kyseisessä antennissa
alumiinisia tikkuja voisi vastanoton tasoeroa saada vielä kavennetuksi asentamalla siihen kierretankotikut vaikkapa haponkestävästä teräksestä.
Tällöin antennista tulisi samalla entistäkin helpommin kuljetusta varten purettava (ja tilaa vievä) & vielä silti suihteellisen nopeasti perille päästessä kokoon asennettava.


DSCN4148.JPG
Kuva3. Mastossa
Kuvassa niin ikään toinen vasemmalta.

Vastaa Viestiin